maanantai 20. heinäkuuta 2009

Saanko esitellä, neiti Mirella Marenki

Mirella Marenki, sisustuspuoti Villa Marengin omistajatar, istui levottomasti valokuvaamon tuolissa. Mutta kuvat olisivat välttämättömiä, niitä Mirella aikoi painattaa kauppansa käyntikortteihin. Paikoillaan istuminen ei vain käynyt Mirellan luonnolle. Mielessä pyöri tuhat tekemätöntä asiaa ja kärsimättömästi jalka alkoi naputtaa jo lattiaa. No illalla pääsisi flamenco tunneille purkamaan energiaansa.
Kuvaaja räpsii kuvia, kehottaa laittamaan päätä näin ja jalkaa noin. Muutoin niin juro ja jäykänoloinen valokuvaaja, ylittää itsensä. Kuvaaja vuodattaa kohteliaisuuksia ja imelyyksiä, kameran räpsiessä kuvia. Kuvaaja ylistää hänen kauniita kasvojaan ja eksoottisia piirteitä. Mirella huokaisee, jospa se kuvaus alkaisi pikkuhiljaa jo olla loppusuoralla.
Illansuussa Mirella suuntaa kärsimättömät askeleensa remontissa olevan puotinsa ja kotinsa suuntaan. Ah ja voih, kuinka pahasti kaikki onkaan vielä kesken, Mirella tuumii katsellessaan tulevaa oleskelu huonettaan.
Katollakaan ei ole paanun paanua, remonttimies levittelee vain käsiään, selittelee ettei hänellä ole mitään kokemusta kuinka ja miten ne paanut laitetaan. Pitääkö ne ensin maalata levynä, vaiko irrallaan. Vaiko sitten kun paanut ovat kiinni jo katoss??.
Mirella kuohahtaa, espanjalainen verenperintö antaa kuulua itsestään ja remonttimiehen korvat alkavat punoittaa. Kiivaan puhetulvan seasta remonttimies erottaa sanat saamaton pässinpää, epäpätevä miehenkuvatus ja paljon muuta painokelvotonta.
Remonttimies katsoo parhaimmaksi siirtyä pihalle siksi aikaa, että neiti puodinpitäjä on saanut talonsa katsastettua.
Mirella huokaisee ja istahtaa ikkunalaudalle, miten minä nyt taas noin tulistuin. No ehkäpä remontti sujuisi joutuisammin, kun on hiukan patisteltu, Mirella naurahtaa itsekseen.
Askeleet kaikuvat tyhjissä ja hämärissä huoneissa. Keittiössä Mirella pysähtyy..hmm, tilasinkos minä tämän väristä laattaa tänne? Eikös sen pitänyt olla hiukan vaaleampaa ja kiiltävämpää. Ehkäpä laattojen päällä on vain saumauslaastia. No toivottavasti asia on niin.
Kylpyhuoneessa Mirella tulistuu... no tämä laatansävy nyt ainakin on ihan väärä. Siitä täytyy remontti miehelle mainita. Ei muuta kuin vaihtoon koko lattia. Sen siitä saa kun ei koko ajan ole perään katsomassa.
Kyllä taitaa vielä tovi kulua, ennenkuin puoti saadaan auki, Mirella tuumii ja katsoo haaveillen ulos ikkunasta.
Nukke on taidokasta Taru Astikaisen käsialaa. Nuken ostin osina Tampereen messuilta, vihdoista viimein uskallin tarttua nuken kasaamis hommaan, Tarun ohjeet olivat todella hyvät!!

11 kommenttia:

wooper kirjoitti...

Aivan fantastinen nukke! Epsanjalainen kuontalo on todella onnistunut. :D

Eliisa kirjoitti...

Pikaisesti vastaan... UPEA!! Aivan ihana nukke, kauniit vaatteet - ja sinulla Piipa, kuten Kuuralehdon Anjalla on tuo tarinoinnin taika!

Eija kirjoitti...

Voi remonttimies parkaa... jotenkin varmaan tulisivat Tanen kanssa juttuun ;D. Neiti puodinpitäjä on upea ilmestys ja se mitä kuvissa talosta näkyy ei nyt ihan niin kamalaa ole kuin mitä teksti antaa ymmärtää, tulee todella kaunista. Minusta lattian ovat mahtavan näköiset!

anneve kirjoitti...

Aivan upea nukke. Eksotiikka näkyy... Ja kuvat antava uumoilla remontin valmistuttua myös kaunista katseltavaa.

Lotte kirjoitti...

Onpa Mirella kaunis! Vaatteensakin ovat oikein istuvat ja tyylikkäätkin! Miten musta tuntuu, että tuossa neiti marengissa on aika paljon sua itseäs, kun ei malttais sekuntiakaan istua paikallaan... tuokin homma tuolla olis kesken ja tuo.... ;D

Piipa kirjoitti...

Iso kiitos kivoista kommenteistanne!! :)
Lotte on ihan oikeilla jäljillä ;D kuvaus osuu ihan kymppiin niin meikäläisen kuin Mirellankin kohdalla :D :D

Remontti mies on "pienoisen puhuttelun" jälkeen alkanut huhkia hommia ihan urakalla :)
Katto hommiin hänestä ei kyllä taida olla, ei raukka ole päässyt minkäänlaiseen ymmärrykseen, miten ne paanut pitäisi käsitellä ja laittaa. Jos jollakulla on tietoa asiasta otan kiitollisena vastaan ja välitän remppa miehelle :)

krizze kirjoitti...

Vahvaluonteinen flikka tuo Mirella :). Hyvä homma, että tietää mitä tahtoo! Kaunis, niin kaunis on hän.

Mä aikoinaan paanutin hotellin katon niin, että liimasin ensin paanut yksitellen kiinni kattoon ja vasta lopuksi vetelin päälle tumman petsin. Siten sain mahdolliset piristävät pikkuraot, halkeamat ja irvistelyt maalattua samalla.
Mutta varmaan eri tapoja on tässäkin yhtä monta kuin tekijöitä. Riippuu varmaan vähän paanuistakin... mulla oli aika isoja (n. 3x4 cm) paanuja, sahattu n. 1,5 mm:n koivuviilusta.

Mirja kirjoitti...

Kaunis nukke, jäänpä mielenkiinnolla seuraamaan temperamenttisen Mirellan touhuja :))

Maarit kirjoitti...

Kaunis on espanjatar minunkin mielestä sekä mekko ja paita sopivat hänelle kuin nenä päähän. Kovasti odottelen putiikin valmistumista... Sinun töitäsi nähneenä siitä tulee aivan fantastinen :)

Reetta kirjoitti...

Ihana nukke ja tarina! Itse pitäisi nukelle tehdä paremmat vaatteet kun sillä nyt on. (siis minun nukellani) Valitettavasti olen niin surkea kaavoittaja ja aina joku menee pilalle joko liian iso tai pieni joko sitten sauma purkautuu. >:( Nuo sinun nuken vaatteesi ovat ihanat! Ja paitakin on niin taitavasti tehty...huoh...:)

Piipa kirjoitti...

Kiitos kommenteistanne!! :)
Remppa Reiska (siis allekirjoittanut)taitaa olla melkoinen puusilmä, eikä huomannut että talon ohjeissahan on myös katon laitto niksit :) Kiitos Krizzelle vinkistä, noin minäkin kyllä teen, eli liimaan ensin ja maalaan sitten!

Reetta, nuken paitaan otin ideaa H&M lehdestä ;D hame ihan omasta päästä.
Näihin vaatteisiinkaan en ole mitään kaavoja käyttänyt (iskee aina tuo laiskuus) vaan mallailen nukkea kankaalle, ompelen ompelukoneella, sovitan, kavennan jne. Hameeseen tein yläosaan sellaisia holkkeja, jotta yläosaan tuli tuollaiset laskokset. Vaatteet olisivat periaatteessa riisuttavissa...istuvuuden vuoksi käytän kuitenkin hiukan liimaa. Vaatteet olisivat helpostikin pois otettavissa, no huh huh... hyvä jos yhdet vaatteet per nukke saan aikaiseksi ;D