perjantai 28. elokuuta 2009

Sikamainen juttu

-"Sanokaa minun sanoneen, että kyllä tämä sikaflunssa on antanut meille possuille ihan vääränlaisen maineen. Ei ole yhtään kivaa, ei! En tykkää sitten ollenkaan!
-"Enkä ymmärrä mitä pahaa siinä on, että kasvaa saparo ja alkaa röhkimään? Vai mitkä ne oireet oikein olikaan?
Eipäs Possu-boksi on edennyt taas hiukan eteenpäin. Vihdoista viimein sain aikaiseksi tuon valaisimenkin, se on ihan Fimoa ja rautalankaa.
Lattialle ja hyllyille on tullut kirjoja ja seinälle parit hyllyt. Taitaa possu äitikin tykätä Tilda jutuista :)
Jotain pieniä juttuja vielä puuttuu, mutta on tätäkin aina kiva värkätä.

keskiviikko 19. elokuuta 2009

Onnea on :)

Hei Mies!
Olethan tumma ja tulinen, muttet pieni ja hikinen. Et ryystä, röyhtäile tai piereksi. Sinulla pysyy vasara kädessä ja järki päässä. Olet reipas ja romanttinen, muttet turhan pölisijä, sillä minä tykkään olla äänessä ja yleensä kokoajan.
Ymmärräthän, että parempi tossun alla, kuin taivasalla. Tiedät myös kuka määrää kaapin paikan ja olet tarpeen mukaan valmis tätä kaappia siirtelemään, jos minulle iskee sisustus into.
Sinä myös tiedät kuinka tiskiharjaa pidellään, eivätkä hellan nappulatkaan ole sinulle tuntematon käsite. Rakastan kynttilä illallisia ja kiva olisi jos osaisit keittää parit ravutkin.
Kuva olisi kiva :)
Nimimerkki: Turhanko vaativa
Mitä luulet Muskotti, vastaakohan tähän seuranhaku ilmoitukseeni kukaan?...

Kuitenkin siihen vastaa joku tursake, joka koheltaa ja kompuroi. Särkee huolimattomuuttaan kaikki tavarat ja iskee varpaansa tuolinjalkoihin. Ehkäpä on parempi tyytyä vain pakastealtaan katkarapuihin, ei rapujen takia kannata kyllä ketään miehen kuvatusta ottaa elinikäiseksi riesaksi.
Niin ja silmänruoka on puoliruokaa. Kyllä me saimmekin Eijulin blogi arvonnasta upeaakin upeammat rapukekkereihin soveltuvat rekvisiitat, mitä se haittaa, vaikka tarjolla olisi pakastealtaan katkarapuja.
Kiitos Eijuli lämpimästi, nämä ovat ihan hulvattoman hauskat!! Kiitos myös kirjeestä, aivan ihana :) Hurjasti vaan terveisiä Galleria Bastetiin!

keskiviikko 12. elokuuta 2009

Tervetuloa avajaisiin!!

No niih...Tervetuloa sisustus putiikki Villa Marengin avajaisiin. Tavaroita ja esineitä lisäillään sitten pikku hiljaa, mutta putiikki on nyt virallisesti auki :)

Ennenkuin kurkistamme sisään ,kerron hiukan talon ja koko idean taustaa, joten malttakaa vielä hetki.

Artesaaniksi opiskellessani, meitä oppilaita (naisia) oli monenlaisia. Vasta peruskoulusta päässeitä, lukiosta tulleita, alan vaihtajia, nuoria, vanhoja, lapsettomia ja muutama joilla oli jo perhettäkin. Erilaiset ihmiset ja elämän tilanteet kiehtoivat meitä kaikkia ja puhuimme usein millaista elämämme olisi, jos se olisikin toisenlaista.

Minun elämäni oli toisista hiukan "kadehdittavaa", kun minulla oli lapsia (silloin vain kolme). Itsestä tuntui välillä, että olin luokassa usein kuin zombi, sillä tyttärelläni oli todella vaikea lapsuus ajan astma ja usein tulinkin luokkaan tunneille suoraan sairaalasta. Yöt menivät läksyjä tehdessä ja portfolioita rustatessa, päivät koulussa, sairaalassa ja kotona poikia hoitaessa. Silloin minä usein ajattelin millaistahan se lapsettoman sinkun elämä oikein olisikaan, millainen minä olisin ja mitä tekisin. Olisinko niin rohkea, että perustaisin sisustusputiikin?? ;D

Kotiäitinä oleminen on edelleenkin hyvin hektistä, välillä painetaan tukka putkella, kaikilla on känkkäränkkä päivä ja toisinaan ei tapahdu mitään erikoista ja elämä on leppoisaa. Kaikista hetkistä olen hyvin onnellinen. Myös siitä, että olen löytänyt aivan ihanan harrastuksen ja saanut sen välityksellä tutustua upeisiin ja taitaviin ihmisiin. Ja mikä parasta, tässä harrastuksessa kaikki on mahdollista myös se visio, millaista elämä olisi, jos se olisi toisenlaista ;D ;D

Joku totesikin, että minussa ja neiti Marengissa on jotain samaa, hyvinkin mahdollista. Silti neiti Marenki on ihan oma persoonallisuutensa, omapäinen ja tätä päivää elävä putiikin pitäjä :D
Mutta kurkistetaanpas sisään..hiukan tyhjältä näyttää, onkohan tämä nyt varmasti avattu?
Keittiön ja puodin väliseen oviaukkoon tekaisin helmiverhon, sellainen olisi ihana oikeastikin. Mutta meidän huushollissa se ei taitaisi onnistua..siihen olisi kuitenkin hirtettynä vaikka minkälaista batmaniä ja muoviukkoa.
Tervetuloa! Mirella toivotteleepi. Puodissa on tarjolla asiakkaille leivonnaisia ja tietenkin marenkeja. Lapsetkin saavat suut makeaksi Sinikan valmistamilla Englannin lakuilla.

Tavarat alkavat pikku hiljaa löytää paikkojansa, vaikka paljon on vielä tehtävääkin. Etualan korissa teksti somisteisia tiskirättejä :)
Hyllyssä Greengaten tyynyjä ja lautasia.
Kaikkia tyynyjä en viitsinyt laittaa puotiin ja tavaroita laitellessa huomasin, että hirveä hyllyjen, koukkujen ja naulakoiden väkertäminen olisi seuraavaksi vuorossa, jotta tavaroita saisi esille. No tehdään kun ennätetään :)
Neiti Marenki asuu puotinsa yhteydessä, joten hiljaisina hetkinä voi puodinpitäjä hipsiä pikkuruiseen keittiöönsä, juomaan kupin kaakaota tai Pepsiä. Mikään ei myöskään ole herkullisempaa, kuin Mirjan taituroimat räiskäleet mansikkahillon ja kermavaahdon kanssa.
Sähäkkä kissan ronttikin on jäänyt ihan taloksi. Minä kun ajattelin sijoittaa kissan ihan muihin ympyröihin ja haaveilin Mirellalle pikku koiraa käsilaukussa kiikutettavaksi...no toisin kävi ja nyt en voi kuvitellakaan taloa ilman tuota Hannan huovuttamaan iki ihanaa kissaa :) Kissan nimi on Muskotti ;)
Tässä kokonaiskuvaa köökistä. Yksi puute tässä köökissä on, nimittäin tilan puute :D Että minne se jenkki jääkaapp oikein sijoittuisi, vai onko jääkaappi integroitu tuonne tiskikaappiin, se jää nähtäväksi.
Seinät ovat melko tyhjät ja paljon tavaroita on vielä laatikossa. Lasikukon olen ostanut Tampereelta vapputorilta. Sinappi ruisleivän päällä on hyvää ja kola juomasta pitää neiti Marenkikin ;)
Käsin tiskaaminen ei käy hipiälle, kun käyttää suojakäsineitä. Nukkekoti kirjojen selailusta näyttää Mirellakin pitävän. Keittiön ikkunakin on saanut pienen alakapan.
Yläkerrassa ei makuuhuoneessa ole tapahtanut paljoakaan. Sänkyä olen vasta tuunaamassa ja hyvin paljon kesken. Verhokin on vain heitetty, en oikein tiedä onko lopullinen versio. (Samaa verhoa on puodin näyteikkunassa)
Kaappia olen tuunaillut ja siihen olen tehnyt kanaverkko-ovet hyttysverkosta, jotka olen liimannut tuon fleksin päälle. Hyllyt ja tavarat vielä puuttuvat.
Rautalankaakin olen taas innostunut hiukan vääntelemään.
Muutamia uusia ideoita olen kehitellyt, näitä pitää vielä tuumata ja kokeilla. Milloinkahan sitä oppisi tekemään oikein kaunista ja tasaista jälkeä.
Munakorin uusi versio, pyöreämpi jalallinen malli.

Ja kun tässä ihan höperöidyn, taas kerran, niin vääntelyt jatkuvat! Niitä voit kurkata TÄÄLTÄ;D

tiistai 11. elokuuta 2009

Sähköhella- Ella ja hiukan muutakin

Heissulivei taas, viikonloput ovat olleet yhtä juhlaa ja juhlinnat jatkuvat :) Mikäs sen mukavampaa, kuin päästä aina valmiiseen juhlapöytään herkuttelemaan! :)

Villa Marengissakin herkkujen teko, tapahtuu tästä lähtien hiukan helpommin, kun keittiö sai kunnon hellan. Netin selauksen, kirjojen tutkimisen ja omien muistikuvien mukaan syntyi sitten tällainen kapistus. Hellan olen tehnyt Eskimo jäätelöpaketin pahvista, vain merkkivalo on helmestä. Leikkauksen, teippauksen, liimauksen, pakkeloinnin ja maalauksen jälkeen jäätelöpaketista kehkeytyi ihan käypä hella. Luukkuja en jaksanut tehdä avattaviksi, niin ja nappulat eivät käänny, eikä liesikään oikeasti lämmitä :D :D muuta kuin mieltä ja sehän riittää, oli tämänkin näpertäminen niin kivaa puuhaa!! :)
Altaassa sinkku naisen tiskit odottelevat tiskaajaansa. Pumppupullosta voi kätevästi annostella tiskiainetta.
Tampereen messuilta Nukkekoti ja -lelun pöydästä ostin pienen hyllykön..siitä olen poistanut alaosan ja yläosan, ja maalaillut valkoisella ja hiukan turkoosilla (yläosasta olisi tarkoitus muokata hyllyjä seinälle)
Halusin tuohon päälle sellaisen vahakankaan näköisen päällisen. Kokeilin kankaan päälle kontakti muoviakin, mutta tuli mielestäni liian kiiltävä, joten lakkasin kankaan sitten kolmeen kertaan. Ei näytä ihan vahakankaalta, mutta saa kelvata :)

Tason päälla Forssan markkinoilta Susannalta ostamani iki ihana leipälaatikko. Paahtimen tuunauksen olenkin aiemmin esitellyt, siihen pitää tehdä vielä töpseli ja pistoke seinään ;D
Puodissakin saa pitää kohta avajaiset, tavarat hyllyille ja siinäpä se alkaa kohta olla. Oikean puoleiselle seinälle haaveilen suurehkosta hyllystä, johon saisi tavaroita kivasti esille, mutta rahan hölväyksen jälkeen puoti saa odotella hyllyänsä ;D joten sitä sitten myöhemmin.

Niin ja ulko-ovikin on paikallaan. Ovea voi hiukan liikutella, mutta tarkoitus kuitenkin on, että ovi on aina hiukan kutsuvasti raollaan :)

Kaikenlaista vielä puuttuu, kuten puodin kyltti, mutta niitä sitten teen kun aika niin sallii. Tarkoitus olisi hiukan rempata 1:1 koossakin ja sehän se vasta aikaa vievää puuhaa onkin, kun on muutamat juhlatkin vielä juhlimatta.
Mirjan taituroima linnunpesä on päässyt paikalleen :)
Mutta kuka on jättänyt jäätelön ikkunalaudalle ja tuhrinut sillä ikkunankin, joku pojan koltiainen tietysti. (tahrat ovat oikeasti kuumaliimaa, joka ei ikkunasta irtoa sitten millään). Marian taituroiman jäätelön sijoituspaikan tiesin jo sitä ostaessani. Niinhän se menee, että mitä ei voi peittää, sitä pitää korostaa :D

Hyviä koulun alkuja vaan kaikille!!! Meillä vanhin aloittaa lukion ja toiseksi vanhin ylä-asteen, neiti saakin sitten käydä ala-asteen melkein loppuun, ennenkuin nuorin parivaljakko aloittaa koulutiensä :)

Huh kun tämä aika vierähtää niin nopsaan, muistan oman ensimmäisen koulupäivänikin kuin eilisen. Aloitin koulutieni kuusi vuotiaana, pituuttakin oli runsaat 107cm!! IIK ;D ;D
Päälläni oli lyhyt, valkoinen mekko, jossa sinisiä palloja, minulla oli polkka-tukka ja suuri punainen koulureppu (oikea laatikko ;) ) Isäni aina vitsailikin, ettei aina tiennyt veikö tyttö reppua, vai reppu tyttöä :D
Terkkuja vaan hurjasti kaikille ekaluokkalaisten äideille, on se vaan niin liikuttava hetki, vaikka kysessä olisi ylä-asteen eka tai lukion eka ;D ;D

tiistai 4. elokuuta 2009

Kattoa ja tuunausta

Katon ja julkisivun edistyminen on hidasta, kun en oikein ole vielä päättänyt, laitanko katolle ja sivuille kaikkia krumeluureja. Sokkeli ja portaatkin ovat vielä päättämättä. Pidän niistä kyllä noinkin, mutta jotain kivimaaliakin olisi kiva kokeilla...no kaikki aikanaan ;D
Ikkunoihin en kuitenkaan laita niitä yläkoristeita, tykästyihin niihin tällaisina.
Talo on muutenkin ollut hiukan erilainen, mitä paketin päältä voisi olettaa. Kaikki ikkunat eivät olekaan ristikolla, vaan ulko-ovessa ja yläkerran ikkunoissa on tällaiset kuviot. Myös kuistin pylväitä sain mattoveitsellä kaivertaa lisää, sillä levyssä olikin yksinkertaisemmat aukot.

Katto on edistynyt sen verran, että olen sen kahteen kertaan vahannut antiikkivahalla ja sammaltakin olen hiukan katolle laitellut.

Nukkekodeissa keskeneräisyys on paljon kauniimpaa. Tiskit altaassa, pyykit vadissa, vaatteet hujan hajan, 1:1 elämässä ärsyttävät, mutta nukkekodissa ne ovat ihania, hellyttäviä ja kauniita asioita! :) Oman kotimme katolle eivät sammaleet kuulu, mutta nukkekodin katolle niitä pitää ihan pakosta laittaa :D Sinne tulee myös Mirjan taituroima linnunpesä, kunhan saan katon viimeisteltyä.
Forssan markkinoille, ennakkoon Doloreksesta tilaamani pöytä, on joutunut pienen tuunauksen kouriin. Poistin pöydän jaloista turhia krumeluureja ja madalsin pöytää, jottei pöytä peitä koko ikkunaa.
Maalasin pöydän ja tuolit ensin mustaksi ja siten valkoiseksi. Pöydän pintaan, noihin reikiin laitoin koholakkaa, jotta tuli sellainen lasipinta. Saa nyt nähdä jäävätkö nämä ihan näin... :)